Tavoitteena mullahan oli että syön säännöllisesti 3-4 tunnin välein. No miten sen nyt ottaa. Joinakin päivinä oon saanut pidettyä syömiset näinkin säännöllisinä kun taas toisina päivinä mun ruokavälit on lipsuneet viidesta seitsemään tuntiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna sen oikeastaan tajuaa, että tuohan on ihan älyttömän pitkä aika. Ei se mitään, tässä on aikaa saada tämä sujumaan.
Tavoitelistalta löytyi myös tuo terveellinen ruoka. Suurimmaksi osaksi päiväni ateriat ovat kyllä koostuneet terveellisestä lautasannoksesta, kun taas joitakin kertoja on myös tullut vedettyä sitä kaupan eines kuralätkä pizzaa, toisena taas hese mättöä ja yhtenä vähän sipsiä. En ala valehtelemaan edes tänne blogin puolelle miten oon onnistunu muuttamaan mun jokaisen elämämäntavan kertaheitolla. Eihän se nyt vaan yksinkertaisuudessaan ole niin helppoa. Omat ruokailutottumukset kun ovat olleen sitä, että saatoin syödä kaksi kertaa päivässä ja toinen näistä aterioista oli joko heseä tai mäkkäriä. Kuitenkin olen positiivisesti yllättynyt, että oon jaksanu joka toinen tai kolmas päivä tehdä itselleni niitä terveellisiä eväitä valmiiksi seuraaviksi päiviksi, ettei ole saanut tehtyä itselle niitä tekosyitä miksi ei jaksaisi tehdä itselle ruokaa.
Lupasin olla armollinen ja annoin itselleni herkutteluluvan kerran viikkoon. Kyllä meillä on ollut herkkupäiviä, mistä ollaan sovittu. Välillä niitä on ollut kaksi. Joinakin päivinä olen ikävä kyllä "antanut luvan" itselleni syödä sen suklaapatukan.
Salille olen raahautunut 3-4 kertaa viikossa paitsi mun flunssailu viikon aikana jäi treenit tekemättä, mikä pitäisi olla ihan ymmärrettävää. Ja se yksi pirun perjantai joka jäi oman väsymyksen takia pois! Muuten olen todella tyytyväinen että sinne olen jaksanut mennä ja osaan nauttia siellä olosta. Lenkkeilyt sen sijaan on jäänyt koko maaliskuun ajalta pois. Ei sinne vaan ole tullut lähdettyä enää iltaisin.
Vettä juon kyllä enemmän kuin aikaisemmin. On välillä niitäkin päiviä kun vettä tulee juotua vain neljä lasillista, mutta parempi sekin on kuin 0-2 mitä oli ennen maaliskuuta. Kokonaisuudessaan vedenjuonti on siis parempaan päin!
Tätä tekstiä hetken katseltuani löysin enemmän epäonnistumista kuin niitä onnistumisen tunteita hertättäviä asioita. Näin jälkeenpäin harmittaa miksi onkaan antanut itselleen näin löysät ohjat ja antanut otteen lipsua kerta toisensa jälkeen. Antaa itselleen luvan keksiä tekosyitä ja ajattelee ettei kaikki voi muuttua kerralla. No ei voikaan, mutta kyllä edes yhden asian olis pitänyt kuukaudessa saada muutettua? Aloitin joo salilla käymisen parempi sekin on kuin helmikuun sohvalla löhöily. Tavoitteista täyttyi siis 1 ja ½ jos näin voi sanoa. Hieman ottaa päähän. Huhtikuulle ei varmaan tarvitse sen suurempia tavoitteita laittaa, kun niitä jäi nyt maaliskuulta hyvä määrä tavoiteltavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti